Jos olet yli 40-vuotias, muistat vielä ajan, kun aikuiset eivät pelanneet mitään muuta kuin korttia, tai baarissa pajatsoa. Pelaaminen oli lapsille tarkoitettua ajanvietettä, eikä sen katsottu oikeastaan kuuluvan aikuiseen arkeen, vasta nyt 2000-luvun aikana on pelaamisesta tullut vähitellen kaiken kansan harrastus ja ajanviete, eikä vähiten NetBet Nettikasino tai sen tyyliset pelipaikat.
Mutta miksi pelaaminen on muuttunut entistä nopeammaksi ja samalla myös monipuolisemmaksi? Onko syynä markkinavoimat, vai pelaajat, vai kenties yleinen yhteiskunnallinen kehitys, joka mahdollistaa aikuisille entistä enemmän vapaa-aikaa ja myös enemmän energiaa työn ulkopuolella.
Teknologiat kehittyvät ja pelaaminen niiden mukana
Viimeisten vuosien aikana teknologiat ovat kehittyneet valtavin harppauksin, ja se on tuonut arkeen muutoksia, jotka ovat mahdollistaneet myös pelaamisen kehittymisen. Siinä missä aiemmin pelaaminen oli vain lasten mahdollisuus, on se nyt 2020-luvulla kaikkien saatavilla – ja ennen kaikkea useimmassa Euroopan maassa se on myös aikuisten kohdalla hyväksyttyä. Näin muuten ei ole joka puolella maapalloamme, vaan kulttuurierot ja niiden mukana tulevat kulttuurimuurit ovat vielä monissa paikoin pelaamisen lisääntymisen ja kehittymisen tiellä.
Teknologia ja yhteiskunnan kehittyminen palveluyhteiskunnaksi ja yltäkylläiseksi demokratiaksi on tuonut mukanaan myös jatkuvan haluamisen saada entistä enemmän ja uudempaa – tästä halusta kumpuaa osittain vastaus kysymykseen, miksi pelaaminen on tullut nopeammaksi. Nykyihmisellä on kiire kokea aina vain enemmän ja tehdä enemmän – oikeastaan voisi jo kysyä, koska on aika isomman vastareaktion?
Kulttuurillinen ajattelu muuttuu
Suomi oli vielä jopa 80-luvulla varsin itäeurooppalainen maa. Suomalaiset olivat vapaita, mutta maa oli kehittynyt nopeasti kahden suurvallan alta kohti teollistumista ja siitä kohti nykyaikaista palveluyhteiskuntaa – niin nopeasti, että oma suomalainen identiteetti on välillä ollut hukassa. Ehkä senkin takia 80- ja 90-luvun vaihteissa mobiiliteknologia lähti niin nopeasti valloittamaan Suomea, ja ehkä sen vuoksi nykyään niin moni aikuinen suomalainen pelaa digitaalisia pelejä. Jos näitä tilastoja lähtee vertailemaan vanhempien eurooppalaisten maiden kanssa, huomataan nopeasti, että suomalaiset ovat yhä vieläkin nopeita muuttamaan kulttuurinsa osasia – joista yksi on ollut suhtautuminen aikuispelaamiseen.
Oletko muutenkin koskaan miettinyt, miksi Suomessa on kaupoissa ollut niin paljon rahapelejä, mutta muuten kaupungeissa aikoinaan niin vähän videopelihalleja?
Pohjoiset maat kuten Ruotsi, Norja ja Suomi ovat olleet oiva pohja pelaamisen lisääntymiselle myös sään ja vuodenajan vaihteluiden ansiosta, mutta myös siksi, että etelä Euroopasta tuttu perhekohtaisuus ei ole samoilla kantimilla Suomessa, ja täällä onkin siksi helpompaa ja hyväksytympää istua kotona yksin pelaamassa, kuin ajamassa kohti isovanhempien kotia kahvittelua varten.
Sosiaalinen pelaaminen on tullut osaksi arkea
Lähes 20 vuotta sitten alkoi aikuisten arkeen tulla uusi sana: sosiaalinen media. Se tarkoitti aluksi sovelluksia kuten YouTube ja Facebook, ja nopeasti niiden rinnalle syntyi uusia kansainvälisiä ja paikallisia sovelluksia, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa ihmisten kommunikaatio aivan uudella tavalla verkossa.
Nykymuotoja tästä kehityksestä on nähtävillä mm. sellaisilla alustoilla kuin Twitch, TikTok ja YouTube – nämä sosiaalisen median kanavat ovat mahdollistaneet aivan uudenlaisen pelaamisen, tuoneet monipuolisuutta pelaajille mahdollistamalla erilaisen ansaintalogiikan. Nykyään nimittäin pelaaja voi ansaita pelaamalla, vaikkei voitaisi koskaan mitään – nimittäin jos hän saa kerättyä itselleen tarpeeksi suuren fanijoukon, katsojakunnan, voi hän ansaita isoja rahoja tuottamalla sisältöä kanavalleen. Eikä se sisällön edes tarvitse olla pelejä, kunhan se on helposti ja nopeasti käytettävissä katsojille. Jälleen tässäkin korostuu nykyajan nopeuteen ja monipuolisuuteen pyrkiminen.
Stressiä vastaan ja rentoutumiseksi
Pelaaminen ei aina ole peliohjaimen ärräpäistä puristelua ja kirosanoja, vaan pelaaminen on monelle myös tapa tasoittaa arjen stressitasoja. Aikuisille on tarjolla niin monta erilaista peligenreä ja vaihtaminen toisesta genrestä toiseen on mahdollista niin kotikoneella kuin älypuhelimella mobiilisti sekunneissa – kyse on vain pelaajan omasta halusta ja tavoitteista.
Useimmat aikuiset ymmärtävät stressin. He myös useimmiten huomaavat stressaavansa, ongelmallisempaa on se, mitä tehdä sitten. Lähteäkö kävelylle ulos, tai mennäkö tekemään kotitöitä, vai kenties avata älypuhelimesta jonkin älypelin, taktiikkapelin, tai alkaa kuuntelemaan musiikkia tai maalata, piirtää yms. Pelaamisen on oikeasti todistettu pienentävän stressiä sellaisissa tilanteissa, missä pelaaja itse on ymmärtänyt oman tilanteensa, mutta tässä on myös se toinen äärilaita, missä pelejä pelataan aivan liian paljon. Videopelaamisen hyödyistä on nykyään paljon tutkimustietoa, mutta samanaikaisesti yhä vielä on paljon myös tahoja, jotka eivät halua nähdä pelaamisen hyviä puolia, vain ne huonot asiat.
Oma hyvinvointi ja kognitiiviset kyvyt
Jos teet samaa työtä 30 vuotta, voi olla, että kehosi on turtunut toistuviin tapoihin. Voi olla myös, että oma aivotoiminta on myös taantunut, koska arki on päivästä päivään samanlaista. Onneksi kuitenkin nykyaikainen yhteiskunta on kaikella tavalla tuonut meille esille asioita, jotka liittyvät omaan hyvinvointiimme ja siitä huolehtimiseen – se tarkoittaa sitä, että osaamme pitkälti itse asettaa rajoja liialle työnteolla, ja löydämme vastapainoa vaikkapa harrastuksista.
Pelaaminen tarjoaa kehityspolkua omille kognitiivisille kyvyille, se kehittää mahdollisesti omaa muistia sekä keskittymiskykyä – kunhan ei pelaa väsyneenä ja huolehtii muutenkin oman kehon energiatasapainosta. Pelaaminen myös kehittää parhaimmillaan ongelmanratkaisukykyä, logiikkaa ja päättelyä, kunhan ei pelatessaan vaadi itseltään liikaa.
Aikuispelaaminen kasvaa koska pelejä tulee lisää
Nopeutuvat pelit ja monipuolisempi pelaaminen on tosiasia, joka näkyy erilaisilla alustoilla, josta voimme ladata ja ostaa pelejä. Tarjolla on alati enemmän vaihtoehtoja niin pelin sisällön kuin ulkoisen olemuksen kanssa, ja pelejä on myös selkeästi jaoteltuna jopa sukupuoliroolien ja eri ikäryhmien mukaan- joskin onhan meillä senioreissa e-urheilun ammattilaisia, ja vastaavasti nuorissa aikuisissa bridgekorttipelin ammattilaisia – eli jokainen pelaaja valitsee aina lopulta kuitenkin itse pelinsä mitä pelaa, ja miten siihen suhtautuu omassa arjessaan.
Pelejä myös tuotetaan nykyään suoraan aikuisille ja tarjolla on niitä nopeita pelejä, mutta myös pitkäkestoisia, tunteja kestäviä pelejä – jokaiselle omien mieltymysten mukaisesti.
Pelaamisesta on tullut osa arkeamme
Nykyarki on useimmassa Euroopan maassa kiireistä. Mitä nuoremmasta aikuisesta on kyse, sitä kiireisemmältä tuntuu arki olevan. Se on myös täynnä alati kehittyviä teknologisia asioita, tuotteita ja tapoja, jotka vanhemmilla ikäpolvilla ei ole enää niin aktiivisesti seurannassa – mistä johtuu alati kasvava kuilu nuorten aikuisten ja vanhempien ikäpolvien välillä. Sukupolvien välisestä kuilusta on puhuttu aina, mutta nykyään se on entistä selkeämpi, ja entistä syvempi.
Se, että pelaamisesta on tullut osa eurooppalaista arkea niin hyvässä kuin pahassa on seurausta monien asioiden summasta. Tosiasia kuitenkin on, että pelaamisen määrä kaikissa genreissä tulee entisestään kasvamaan työelämän muutosten jatkuessa eteenpäin. Ihmisten tarvitsee tehdä jatkossa entistä vähemmin fyysistä työtä erilaisten älylaitteiden ja suoranaisten robottien ottaessa vastaan yksinkertaiset ja raskaat työt – tämä kaikki tarkoittaa, että ihmisillä on entistä enemmän sekä aikaa että energiaa tehdä asioita vapaa-ajalla.
Tästä kaikesta voisi luulla, että lisääntynyt vapaa-aika osataan ottaa vastaan rentoutuen ja rauhoittuen, mutta suuressa mittakaavassa näyttää siltä, että ihmiset eivät osaa rauhoittua täysin vapaalla, vaan töistä tuttu suorittaminen ja tavoitteellisuus on mukana myös vapaalla – ja se näkyy myös pelaamisen kasvussa, sekä sen kehittymisessä,