Kananmunia tuotetaan Suomessa noin 230 maatilalla. Kanojen määrä on noin 4 miljoonaa kanaa. Kananmunia tuotettiin vuonna 2022 noin 77,5 miljoonaa kiloa ja kulutettiin noin 64,5 miljoona kiloa. Kanat munivat yli 20 kiloa munia vuodessa, yli 330 munaa, eli lähes joka päivä yhden munan. Nuoret kanat munivat parhaiten. Iän karttuessa muninta vähenee, munien koko suurenee ja kuoren laatu heikkenee. Kun muna on munittu, sen laatua ei voi enää parantaa.
Kanojen kesyttäminen
Ihminen on pitänyt kotieläimiä jo noin 8000 vuoden ajan, ja kana on yksi vanhimmista kotieläimistämme. Kanoja on pidetty kotieläiminä jo vuosituhansien ajan, ja ne ovat olleet tärkeä osa ihmiskunnan ruokavalioita ja kulttuureja kautta aikojen. Kana on kesytetty noin 5000 vuotta sitten Kaakkois-Aasiassa. Suomessa kanoja tiedetään olleen jo 1200-luvulla, mutta vasta 1900-luvun alussa niiden pito kotieläiminä yleistyi.
Kanojen ruokinta
Kanat syövät rehua noin kaksi kiloa munittua kiloa kohti. Kanojen syömä rehu on suurimmaksi osaksi kotimaista viljaa: ohraa, vehnää ja kauraa. Rehun valkuaisraaka-aineena käytetään soijaa tai kotimaista härkäpapua tai hernettä. Kanojen ruokintaa muokataan kanojen munintavaiheen ja iän mukaan. Muninnan alussa rehussa on enemmän valkuaista ja energiaa. Keskivaiheilla munintakautta valkuaisen määrää lasketaan ja kalsiumia lisätään, jotta kananmunien kuoren laatu säilyy hyvänä munintakauden loppuun asti.
Kananmunapakkaamot
Kananmunapakkaamoita on Suomessa noin 70 kpl. Pakkaamoista 6 on isoa keskuspakkaamoa ja loput tilapakkaamoja. Tilapakkaamoita, joissa munat pakataan tilan omassa pakkaamossa, koskevat samat laatu- ja painoluokittelusäädökset kuin suuria pakkaamoita.
Pakkaamossa kananmunat tarkastetaan läpivalaisulaitteen avulla, laatu- ja painoluokitellaan, leimataan sekä pakataan. Läpivalaisussa tarkastetaan kananmunan keltuainen ja valkuainen sekä munan ilmatilan koko. Muna hylätään, mikäli siinä on suuri tai liikkuva ilmatila, runsaasti likapilkkuja, veripilkkuja tai -juovia tai se on vanha ja pilaantunut.
Kananmunien kulutus
Suomalaisten kananmunien käyttö lisääntyi vuonna 2020, mutta vähentyi seuraavina vuosina. Tällä hetkellä vuosikulutus on noin 11,6 kiloa, eli noin 197 munaa asukasta kohti vuodessa.
Kana ja broileri tuotantoeläiminä
Kana ja broileri tuotantoeläiminä ovat jalostuksen tuotteita, joilla tähdätään suureen tuotokseen. Munijakanat on jalostettu nimenomaan munimaan. Kana munii yhden munan päivässä riippumatta siitä, onko muna hedelmöittynyt vai ei. Munantuotantoon ei siis tarvita kukkoa.
Kanojen jalostus
Munan tuotannossa käytetään lähinnä kevyitä kanarotuja. Munivat kanat painavat yleensä 1,5 – 2 kg ja kukot noin kilon verran enemmän. Suurissa tuotantokanaloissa ei käytetä varsinaisia rotuja, vaan kansainvälisten kanajalostusyhtiöiden tuottamia hybridejä.
Hybridit ovat suunnitelmallisella jalostuksella tuotettuja standardisoituja risteytyksiä, kanajalosteita. Ruskeat hybridit munivat ruskeita munia ja valkoiset valkoisia.
Kanan elinkaari
Kananuorikot siirretään munintakanaloihin noin 14-16 viikon iässä. Kanat alkavat munimaan 18–19 viikon iässä, ja niiden munintakausi kestää reilun vuoden. Kanat munivat yli 20 kiloa munia vuodessa, yli 330 munaa, eli lähes joka päivä yhden munan.
Kanojen elinolosuhteet
Suomalaiskanojen tuottamista munista 33 % munitaan niin sanotuissa virikehäkeissä, joita kutsutaan myös varustelluiksi häkeiksi tai pienryhmäkanaloiksi. Kanat elävät päällekkäisissä, verkkopohjaisissa häkeissä. Yhdessä häkissä on 10-60 kanaa. Yli puolet kanoista elää lattiakanaloissa.
Lisäksi on olemassa ulkokanaloita ja luomukanaloita, joissa kanoilla on pääsy ulkoilmaan.
Yhteenveto
Kana on monipuolinen kotieläin, joka munii lähes päivittäin. Kananmunantuotanto on tärkeä osa maataloutta, ja kananmunat ovat olennainen osa monien ihmisten ruokavaliota. Kana on myös sosiaalinen eläin, jolla on monimutkaisia käyttäytymistarpeita, ja se tarvitsee hyvät elinolosuhteet ja riittävän ravinnon voidakseen munia tehokkaasti.